Erik Bergin suvun historiaa Eurajoelta

Nakkilan Ruhaden kylään

Varhais-Eurajoki mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1344 jolloin sen ruotsinkielisenä nimenä on Effraboaminne= Euran asukkaiden joensuu, (Musta kirja sivut 65-66), joka voidaan tulkita vain siten, että sen nimen alullepanijat katsoivat Eurajoen silloisen suun eli nykyisen Eurajoen asukkaita ainakin pääasialliselta alkuperältään euralaisiksi.

Myös Erik Bergin nuorimman pojan Esaiaksen nykypäivän jälkeläisestä tehty Y-DNA tutkimus tukee ajatusta että sukumme periytyy aina skandinaavisista viikingeistä, vaikka tutkimus ei voi vahvistaa väittämää sataprosenttiseksi tosiasiaksi. Voidaan kuitenkin todeta että Eurasta on löytynyt viikinkiajan esineitä ja oletettavasti he ovat myös asuneet siellä, eivätkä ainoastaan käyneet ryöstöretkillä.

Erik Bergin suku on lähtöisin Eurajoelta Kainun kylästä. Erikin isoisä Matz Nörberg oli ruotusotilas Porin rykmentin Euran komppanian Kainun ruodussa nro 7. Hänen vanhempansa olivat luultavasti Matz Jakobinpoika, syntynyt Eurajoen Lapijoen kylässä ja äiti Maria Johanintytär, syntynyt Eurajoen Taipaleen kylässä.

Ruotusotilas Nörberg avioitui Maria Johanintyttären kanssa, joka oli syntynyt 29.05.1686 Eurajoen kirkonkylässä ja hänen isänsä oli talollinen Johan Rikoi. Tästä avioliitosta syntyi ensimmäiseksi poika Matz, joka sittemmin muutti Eurajoelta Kokemäelle Löhän taloon ja toimi siellä renkinä ja seppänä. Hän avioitui 1748 Eurassa Vähä-Vaheen talon tyttären Valborgin kanssa ja muutti Euraan ja toimi Euran Nuoranteen seppänä.

Heille syntyi 11 lasta, joista seitsemäs lapsi oli nimeltään Erik. Äidin kuoleman jälkeen vuonna 1776 Erik ja hänen vanhempi siskonsa Anna muuttivat Eurasta Nakkilaan Ruhaden kylään ja Buondin taloon rengiksi ja piiaksi. Muuttoon johtaneet syyt eivät ole tiedossa.
Erik avioitui naapuritalon Nikin tyttären Valborg Johanintyttären kanssa vuonna 1782 ja vuonna 1784 hän pestautui ruotusotilaaksi Huittisten Sammussa. Hänestä tuli tällöin Porin rykmentin Euran komppanian nro 106 ruotusotilas. Vaimon kuoleman jälkeen Erik avioitui uudelleen vuonna 1792 Kaisa Matintyttären kanssa, hänen kanssaan Erikillä oli kuusi lasta joista vanhin poika Jakob kuoli nuorena.

Ensimmäisestä avioliitosta jäi sukua jatkamaan tytär Maria, toisesta viisi lasta: Mathias, Caisa, Clara, Lovisa ja Esaias.

Suomen sota 1808 - 1809 koitui Erik Bergin kohtaloksi. Hän haavoittui vakavasti 14.07.1808 Lapuan taistelussa ja oli sairaana vielä 1810 Uumajassa Ruotsissa. Muuta tietoa hänen kohtalostaan ei ole.

Erik Bergin jälkeläisistä muodostui kuusi sukuhaaraa.

Kirjoittanut Esko Nissilä

SUKUMME VAAKUNA

Vaakunan symboliikka:

Sini-kultainen väri on Satakunnan maakuntavaakunan, Porin Rykmentin lipun (Erik Bergin joukko-osasto) sekä Nakkilan kuntavaakunan väri.

Musta sotilaan hattu ja miekat kuvaavat Erik Bergin sotilasammattia.

Kuusi tähteä - kuusi sukuhaaraa.

Vaakunaselitys:

Yhtenevästi sini-kultaisella kilvellä musta ruotusotilaan hattu edestä, hattunauha ja töyhtö kultaa. Hatun alapuolella mustat lyömämiekat ristissä. Sinisessä yläkentässä kuusi viisisakaraista kultaista tähteä rinnakkain.

Vaakunan on suunnitellut sukumme jäsen, Matti Välimaa, Porista

Sukuvaakuna